Saattohoito kotona – opas omaisille

Moni toivoo saavansa viettää elämänsä viimeiset päivät kotona, tuttujen äänten, tuoksujen ja ihmisten keskellä. Kotisaattohoito on mahdollista, kun hoito suunnitellaan hyvin ja ympärillä on tukea. Tämä opas on tarkoitettu omaisille, jotka harkitsevat saattohoitoa kotona tai ovat jo sen keskellä. Tiedot koskevat Keski-Suomen hyvinvointialuetta.

Opas ei korvaa hoitavan lääkärin tai kotisairaalan ohjeita. Kysy aina heiltä, jos olet epävarma.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito – mitä sanat tarkoittavat?

Palliatiivinen hoito on oireita lievittävää hoitoa, jota annetaan, kun sairauden kulkuun ei enää voida vaikuttaa parantavilla hoidoilla. Tavoitteena on hyvä elämänlaatu ja turhien hoitojen välttäminen. Palliatiivinen vaihe voi kestää kuukausia tai vuosia.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluketjun mukaan lääkäri tekee saattohoitopäätöksen, kun hän arvioi potilaan kuolevan lähipäivinä tai -viikkoina. Päätöksen yhteydessä sovitaan hoitolinjauksista, kuten siitä, että hoito keskittyy oireiden lievitykseen, ja siitä, missä hoito toteutetaan.

Sopiiko kotisaattohoito meidän perheellemme?

Kotisaattohoito on arvokas mahdollisuus, mutta se ei sovi jokaiseen tilanteeseen. Käykää perheen kesken ja lääkärin kanssa läpi ainakin nämä kysymykset:

• Toivooko läheinen itse saavansa olla kotona?
• Onko perheessä vähintään yksi ihminen, joka voi sitoutua hoitoon?
• Mahtuuko kotiin sairaalasänky, ja onko sen ympärillä riittävästi tilaa hoitamiseen?
• Miten oireet, kuten kipu tai hengenahdistus, saadaan hallintaan kotona?
• Keitä muita perheessä on, esimerkiksi pieniä lapsia, ja miten he jaksavat?
• Mikä on varasuunnitelma, jos kotona ei enää pärjätä?

Vastauksia ei tarvitse tietää heti. Kotisairaala ja hoitava lääkäri auttavat arvioimaan, mikä on mahdollista.

Kuka tekee mitä kotisaattohoidossa?

Keski-Suomessa kotisaattohoito toteutetaan yhteistyössä. Tehtävät jakautuvat karkeasti näin:

• Omalääkäri tai hoitava lääkäri tekee hoitolinjaukset ja hoitosuunnitelman.
• Kotisairaala tuo sairaalatasoista hoitoa kotiin lääkärin lähetteellä, esimerkiksi kivunhoitoa. Varmista oman alueesi yhteystiedot ja toiminta-ajat hoitoa suunniteltaessa.
• Kotihoito auttaa päivittäisissä toimissa.
• Palliatiivinen poliklinikka antaa asiantuntijaneuvontaa puhelimitse virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella ensihoidolla on käytössään saattohoidon toimintaohje yllättäviä tilanteita varten.
• Läheiset ovat mukana hoidon suunnittelussa. Kotisairaala edellyttää kotisaattohoidossa, että vähintään yksi läheinen sitoutuu hoitoon.
• Yksityinen hoivapalvelu voi täydentää hoitoa perushoidolla ja läsnäololla sekä mahdollistaa omaisille taukoja.

Valmistelut: mitä kannattaa sopia etukäteen?

• Yhteystiedot: kenelle soitetaan päivällä, illalla ja yöllä. Kirjoita numerot näkyvälle paikalle. Äkillisissä, mutta ei hengenvaarallisissa terveysongelmissa neuvoa saa Päivystysavusta numerosta 116117, ja hätätilanteessa soitetaan 112.
• Oireiden hoito: mitä tehdään, jos kipu, hengenahdistus tai levottomuus lisääntyy. Kotisairaala ohjeistaa tarvittavien lääkkeiden käytön.
• Hoitotahto: jos läheiselläsi on hoitotahto, varmista, että lääkäri tietää sen. Hoitotahdon voi tallentaa OmaKantaan.
• Apuvälineet: sairaalasänky, patja, pyörätuoli tai suihkutuoli saadaan hyvinvointialueen apuvälinepalvelusta.
• Tila: sänky kannattaa sijoittaa niin, että sen äärelle pääsee useammalta sivulta ja läheinen voi silti olla osa kodin elämää.
• Työnjako: sopikaa omaisten kesken, kuka valvoo, kuka hoitaa kauppa-asiat ja kuka pitää yhteyttä sukulaisiin.

Arki saattohoidon aikana

Saattohoidossa päivät rakentuvat usein levon, perushoidon ja läsnäolon ympärille. Syömisen ei tarvitse olla tavoite: ruokaa ja juomaa tarjotaan, jos ihminen itse haluaa. Suun kostuttaminen, asentohoito ja puhtaus tuovat mukavuutta. Pienet asiat, kuten lempimusiikki, tuttu viltti tai avoin ikkuna, voivat olla tärkeitä.

Omaisena sinun ei tarvitse osata kaikkea. Kotisairaalan ja hoitajien tehtävä on neuvoa, ja voit kysyä samaa asiaa niin monta kertaa kuin tarvitset.

Lapset ja saattohoito kotona

Jos perheessä on lapsia, kerro heille tilanteesta rehellisesti ja ikätason mukaan. Lapsi saa osallistua niin paljon tai vähän kuin haluaa: piirtää kortin, istua sängyn vieressä tai leikkiä toisessa huoneessa. Kerro, että suru, pelko ja ilo voivat vaihdella samana päivänä ja että kaikki tunteet ovat sallittuja.

Jos kotona ei enää pärjätä

Suunnitelmaa saa muuttaa. Jos oireita ei saada hallintaan kotona tai omaisten voimat loppuvat, hoito voi jatkua esimerkiksi hyvinvointialueen palliatiivisella osastolla Jyväskylän Kyllössä tai muussa hoitopaikassa. Siirto ei tarkoita epäonnistumista, vaan sitä, että läheinen saa parhaan mahdollisen hoidon. Keskustelkaa varasuunnitelmasta kotisairaalan kanssa jo alussa.

Kun kuolema lähestyy

Kuoleman lähestyessä ihminen nukkuu yhä enemmän, syöminen ja juominen vähenevät ja hengitys voi muuttua. Iho voi viiletä ja muuttaa väriään, ja ajan ja paikan taju voi hämärtyä. Nämä ovat kuoleman lähestymiseen kuuluvia luonnollisia muutoksia. Jos jokin muutos huolestuttaa, kysy kotisairaalalta, tarvitaanko oireiden hoitoon muutoksia. Kotisairaalan ja hoitajien kanssa voi aina keskustella siitä, mitä on odotettavissa. Läheiselle voi puhua ja häntä voi pitää kädestä, vaikka hän ei enää vastaisi.

Kun kuolema tapahtuu kotona

Hoitosuunnitelmaan kirjataan etukäteen, kenelle soitetaan kuoleman tapahduttua eri vuorokaudenaikoina ja kuka toteaa kuoleman. Toimi tämän ohjeen mukaan. Kuoleman toteaa lääkäri. Kiirettä ei ole: omaisilla on aikaa hyvästellä rauhassa ennen kuin vainaja siirretään.

Noudattakaa hoitohenkilökunnan antamaa ohjetta kuoleman toteamisesta ja vainajan siirrosta. Hautaustoimisto auttaa kuljetuksessa ja hautajaisjärjestelyissä; siirron ajankohta sovitaan hoitohenkilökunnan kanssa. Monelle on tärkeää, että vainaja saa olla kotona vielä hetken ja että läheiset ehtivät paikalle. Sopikaa tästäkin etukäteen, jos mahdollista.

Omaisen jaksaminen

• Nuku ja syö – vuorotelkaa, jos mahdollista.
• Ota vastaan apua naapureilta, ystäviltä, seurakunnalta ja järjestöiltä.
• Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivisella keskuksella on psykososiaalisen tuen palveluja haastaviin tilanteisiin.
• Omaishoitajat ry:n Saattajana-opas on kirjoitettu omaishoitajan tueksi saattohoitoon.
• Yksityinen hoitaja voi tulla kotiin sovituiksi ajoiksi, jotta pääset lepäämään.

Surun aika

Suru alkaa usein jo saattohoidon aikana, ja kuoleman jälkeen se voi tuntua monella tavalla: väsymyksenä, helpotuksena, tyhjyytenä tai syyllisyytenä. Kaikki tunteet ovat tavallisia. Anna itsellesi aikaa. Tukea saa esimerkiksi seurakuntien ja järjestöjen sururyhmistä sekä keskusteluista läheisten kanssa. Jos suru tuntuu ylivoimaiselta pitkään, hae apua terveydenhuollosta.

Mitä kotisaattohoito maksaa?

Hyvinvointialueen kotisairaalasta ja kotihoidosta peritään hyvinvointialueen määrittämät asiakasmaksut. Yksityisen hoivan hinta riippuu käyntien määrästä ja ajankohdasta. Itse maksetusta hoivatyöstä voi hakea kotitalousvähennystä, mutta arvonlisäverottomat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut eivät oikeuta vähennykseen. Lue lisää: kotitalousvähennys hoiva- ja kotipalveluista.

Miten Aamusta Iltaan voi auttaa?

Voimme tukea kotisaattohoitoa perushoidolla ja läsnäololla. Palvelun sisältö, saatavuus ja aloitus sovitaan tilanteen mukaan. Lue lisää saattohoito kotona -palvelustamme tai soita 045 122 1300.