Kotihoito läheiselle – näin järjestät avun vaihe vaiheelta

Kun ikääntynyt vanhempi, puoliso tai muu läheinen alkaa tarvita apua kotona, tilanne tuntuu usein sekavalta. Mistä kotihoitoa haetaan? Kannattaako odottaa julkista palvelua vai tilata apua yksityiseltä? Entä mitä kaikki maksaa? Tämä opas käy kotihoidon hakemisen läpi vaihe vaiheelta.

Tiedot koskevat Keski-Suomen hyvinvointialuetta, johon kuuluvat muun muassa Jyväskylä, Muurame, Keuruu. Oppaan lopussa on lähteet, joista voit tarkistaa tiedot.

Vaihe 1: Keskustele läheisesi kanssa

Kaikki alkaa keskustelusta. Kysy, mikä arjessa on nyt vaikeaa ja millaista apua läheisesi itse toivoisi. Moni ikäihminen pelkää, että avun vastaanottaminen tarkoittaa kodista luopumista. Todellisuudessa kotihoito tekee kotona asumisen usein mahdolliseksi pidempään.

Puhu konkreettisista asioista: ”Miten suihkussa käynti onnistuu?” tai ”Jaksatko käydä kaupassa?” Kun läheinen saa olla mukana päättämässä, apu otetaan paremmin vastaan. Kunnioita hänen omaa tahtoaan – täysi-ikäinen ihminen saa päättää omista asioistaan.

Vaihe 2: Arvioi, millaista apua tarvitaan

Kirjoita ylös, missä asioissa apua tarvitaan ja kuinka usein. Mieti esimerkiksi näitä:

• henkilökohtainen hygienia, pukeutuminen ja wc-käynnit
• ruokailu ja riittävä juominen
• lääkkeiden ottaminen
• siivous, pyykit ja kauppa-asiat
• ulkoilu, liikkuminen ja kaatumisriski
• muisti, mieliala ja yksinäisyys.

Lista auttaa sekä hyvinvointialueen työntekijää että yksityistä palveluntuottajaa ymmärtämään tilanteen nopeasti. Jos et ole varma, tarvitaanko apua jo nyt, lue merkit, joista tunnistaa kotiavun tarpeen.

Vaihe 3: Ota yhteyttä Seniorineuvontaan

Keski-Suomen hyvinvointialueella ikääntyneiden palvelujen reitti alkaa Seniorineuvonnasta. Se on palvellut 2.1.2026 alkaen koko maakuntaa yhdessä numerossa: 014 266 1801, arkisin klo 9–15. Seniorineuvontaan voivat soittaa ikäihmiset itse, omaiset ja kaikki, jotka ovat huolissaan ikääntyneestä.

Seniorineuvonta antaa tietoa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen palveluista ja ohjaa tarvittaessa ikääntyneiden asiakasohjaukseen palvelutarpeen arviointiin. Arvioinnissa selvitetään, millaista apua henkilö tarvitsee ja täyttyvätkö esimerkiksi säännöllisen kotihoidon myöntämisperusteet.

Arvioinnissa käydään yleensä läpi toimintakyky, terveydentila, asumisolot ja läheisten antama tuki. Omainen voi osallistua, jos ikääntynyt niin haluaa. Valmistaudu kertomaan konkreettisia esimerkkejä arjesta – vaiheen 2 lista auttaa tässä.

Vaihe 4: Tunne julkisen kotihoidon perusteet

Hyvinvointialueen säännöllinen kotihoito on tarkoitettu asiakkaille, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea kotona asumiseen. Palvelu voi sisältää kotikäyntejä tai etähoitoa, ja siinä autetaan esimerkiksi hygieniassa, ravitsemuksessa ja sairaanhoidollisissa toimissa. Asiakasmaksu määräytyy tulojen mukaan. Lisäksi hyvinvointialueella on tilapäistä kotihoitoa ja tukipalveluja, kuten ateriapalvelua ja turvapuhelinpalvelua.

Julkinen kotihoito keskittyy usein välttämättömään. Käynnit voivat olla lyhyitä, eikä aikaa aina jää keskustelulle, ulkoilulle tai siivoukselle.

Vaihe 5: Harkitse yksityistä kotihoitoa julkisen kotihoidon rinnalle tai sen sijaan

Yksityistä kotihoitoa voi tilata suoraan palveluntuottajalta ilman hyvinvointialueen päätöstä. Se sopii erityisesti, kun:

• apua tarvitaan esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen jälkeen; aloitus sovitaan tilanteen mukaan
• julkisen palvelun myöntämisperusteet eivät täyty, mutta apua silti tarvitaan
• halutaan enemmän aikaa, tuttu hoitaja tai apua myös siivoukseen ja ulkoiluun sekä seuraa.

Monessa perheessä toimivin ratkaisu on yhdistelmä: hyvinvointialueen kotihoito hoitaa esimerkiksi lääkehoidon, ja yksityinen hoitaja käy ulkoilemassa, siivoamassa ja juttelemassa.

Vertailu: kolme tapaa järjestää kotihoito

Kun apua tarvitaan heti

Joskus aikaa suunnitteluun ei ole. Läheinen kotiutuu sairaalasta perjantaina, eikä hyvinvointialue ehdi tehdä arviointia ennen viikonloppua. Silloin yksityinen apu voi toimia siltana: hoitaja käy kotona ensimmäiset päivät tai viikot, ja sillä välin julkiset palvelut selvitetään rauhassa. Kerro kotiutuksesta sairaalan henkilökunnalle ja kysy, onko hyvinvointialueen kotihoitoon jo tehty yhteydenotto.

Esimerkki: näin perhe voi yhdistää palvelut

Kuvitellaan 84-vuotias Aino, joka asuu yksin Muuramessa. Hänen tyttärensä asuu Tampereella. Ainolla on hyvinvointialueen kotihoidon käynti aamuisin lääkkeiden vuoksi. Tytär tilaa lisäksi yksityisen hoitajan kahdesti viikossa: tiistaisin siivous ja kauppareissu, perjantaisin suihku, sauna ja kävelylenkki. Vastuuhoitaja soittaa tyttärelle joka perjantai. Tytär maksaa yksityisen avun laskut ja hakee niistä kotitalousvähennyksen omassa verotuksessaan.

Vaihe 6: Selvitä kustannukset ja tuet

• Asiakasmaksu: julkisesta kotihoidosta peritään tulojen mukaan määräytyvä maksu.
• Palveluseteli: hyvinvointialue voi myöntää palvelusetelin, jolla asiakas ostaa palvelun hyväksytyltä yritykseltä. Lue palveluseteli kotihoitoon Keski-Suomessa.
• Kotitalousvähennys: itse maksetusta vähennyskelpoisesta hoiva- ja kotityöstä voi saada vähennyksen verotuksessa. Aikuinen lapsi voi saada vähennyksen, kun hän maksaa vanhempansa tai isovanhempansa kotona tehdyn työn. Lue kotitalousvähennys hoiva- ja kotipalveluista.
• Kelan eläkettä saavan hoitotuki: tuki on tarkoitettu eläkkeensaajalle, jonka sairaus tai vamma heikentää toimintakykyä vähintään vuoden ajan ja joka tarvitsee apua, ohjausta tai valvontaa. Tuki voi auttaa kattamaan hoidon kuluja.

Vaihe 7: Sovi käytännöistä ja tiedonkulusta

• Kuka omaisista on yhteyshenkilö?
• Mitä tietoja hoitajat saavat kertoa omaisille? Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot ovat salassa pidettäviä, joten asiakkaan suostumus kannattaa kirjata.
• Miten avaimet säilytetään ja kenellä niitä on?
• Mitä tehdään, jos hoitaja ei saa yhteyttä asiakkaaseen?
• Jos läheisesi ei tulevaisuudessa pysty päättämään asioistaan, edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

Vaihe 8: Seuraa ja päivitä

Avun tarve muuttuu. Sovi, että vastuuhoitaja tai kotihoidon yhteyshenkilö kertoo muutoksista. Pyydä hoitosuunnitelman päivitystä esimerkiksi sairaalajakson jälkeen tai kun muisti heikkenee. Käykää yhdessä läpi muutaman kuukauden välein, riittääkö apu.

Kun asut kaukana

Moni omainen asuu eri paikkakunnalla kuin vanhempansa. Silloin säännöllinen yhteys hoitajaan on tärkeää. Sopikaa esimerkiksi viikoittaisesta puhelusta tai viestistä, jossa kerrotaan kuulumiset. Selvitä myös, kuka lähellä asuva voi auttaa yllättävissä tilanteissa. Vastuuhoitaja voi olla se luotettava ihminen, joka huomaa muutokset ensimmäisenä.

Muistilista omaiselle

• Keskustele läheisesi kanssa ja kirjaa ylös avuntarve.
• Soita Seniorineuvontaan 014 266 1801 ja kysy julkisista palveluista.
• Pyydä tarvittaessa palvelutarpeen arviointia.
• Pyydä yksityiseltä palveluntuottajalta kartoitus ja hinta-arvio.
• Selvitä kotitalousvähennys, palveluseteli ja Kelan tuet.
• Sovi yhteyshenkilöstä, tiedonkulusta ja avaimista.
• Päivitä suunnitelma, kun tilanne muuttuu.

Miten Aamusta Iltaan voi auttaa?

Aamusta Iltaan on keuruulainen perheyritys, joka on tarjonnut kotihoitoa vuodesta 2006. Palvelemme noin 10 kilometrin säteellä Keuruun, Jyväskylän ja Muuramen keskustoista. Tulemme maksuttomalle kartoituskäynnille kotiin, laadimme hoitosuunnitelman ja nimeämme vastuuhoitajan, jolle voit soittaa. Neuvomme myös kotitalousvähennyksessä. Lue lisää kotihoidosta tai soita 045 122 1300.